sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Haastetut vastaa

Apua, meille tipahti haaste Jeminan blogista! Ja vielä ensimmäinen sellainen. Joten täytyyhän tähän nyt sitten vastata :)

1. Mikä piirre/tapa koirassasi saa sinut näkemään vaaleanpunaista?

Taikalle ei voi olla koskaan vihainen (ainakaan pitkää aikaa), kun toinen on niin hellyyttävä ja tulee heti heiluttamaan häntää. Ihan kuin se yrittäisi sanoa, että "mamma, älä ole vihainen, olen ihan kiltti koira" :D Prinssi on taas niin ihana touhotti, että se alkaa välillä naurattamaan :) Toinen täyttää seuraavaksi kaksi vuotta ja on niin pennunoloinen vielä. En ole koskaan nähnyt millään koiralla sellaista elämänriemua kuin Prinssillä!

2. Entäpä punaista?

Tähän on helppo vastata: remmiräyhääminen. Olen yrittänyt ihan kaikkea, mutta mikään ei vain tunnu tehoavan tarpeeksi hyvin. Taika ei yksinään räyhää millekään, mutta heti kun Prinssi on mukana, niin sitten räyhätään! Kai niitä pitäisi ulkoiluttaa erikseen ja yrittää kouluttaa Prinssiä, mutta aika on rajallista. Hyvä, että ehdin tehdä yhden kunnon lenkin koirien kanssa!

3. Sorrutko ostamaan koirallesi tavaroita koska ”tää on niin söpö, pakko ostaa”?
Harvemmin. Pantoja/valjaita/talutushihnoja en osta kuin vain silloin, kun edelliset kuluvat loppuun tai joku päättää syödä oman hihnansa poikki. Leluja ostin ennen, jos jonkun tosi hienon satuin löytämään, mutta siihenkään ei ole enää tarvetta, kun nuo ovat voittaneet niitä kisoista ihan tarpeeksi :)

4. Osallistutko harrastusseurassasi ja/tai rotujärjestösi talkootöihin?

Totta kai! Ja en vain sen vuoksi, että talkootöistä saa pisteitä, jotka oikeuttavat talvitreenipaikkaan. Tuntuu, että joillekin ne talkootyöt ovat pakkopullaa, joita tehdään vain, koska siitä hyötyy jotain. Eikö joskus voisi tehdä jotakin mukavaa toisillekin? Ja mun mielestä on kivaa olla vaihteeksi agilitykisoissa muutakin kuin kisaajana. Pääsee näkemään muidenkin suorituksia :)

5. Jos koirasi olisi ihminen yhden päivän, mitä työtä se tekisi?
Taika olisi varmaan jossain herkkutehtaalla koemaistajana tai Sotkalla koenukkujana :D Mitä tahansa, missä saa löhötä. Prinssi vetäisi jotain aerobic-jumppia, sillä riittää virtaa!

Pari hellyyttävää kuvaa Prinssin pentuajoilta <3

Kolmen kopla

6. Suurin tuhotyö jonka koirasi on tehnyt?
Hmmm... Taika ei ole juuri mitään ikinä tuhonnut, paitsi pentuna se pudotti yhden kasvin ruukkuineen pöydältä, kun tietty sitä täytyi vetää lehdistä. Prinssi on tässä asiassa vähän ansioituneempi. Pienenä se ainakin tuhosi meidän mummon puisen ostoskorin, sitten jotain vaatekappaleita on tullut syödyiksi ja mun pussilakanat on edelleen sen suosikkeja. Niistä suurin osa on rei'itettyjä.

7. Oletko perustanut Facebookiin koirallesi sivut? Miksi tai miksi et?

En ole ja syy on tähän on hyvin yksinkertainen: en näe siihen mitään tarvetta. Mielestäni riittää, että laittaa kuvia koirista facebookiin ja päivittelee kisatuloksia yms., mutta omien sivujen perustaminen koiralle menee jo vähän liikaa inhimillistämisen puolelle...

8. Mikä tekee hyvän koirablogin?
Se riippuu paljon blogista. Toiset koirablogit, joita luen, ovat pelkästään treeniblogeja ja toiset keskittyvät kertomaan enemmän omistajansa elämästä sekä koirista ikään kuin siinä sivussa. Molemmat blogityypit ovat aivan yhtä hyviä, sillä treeniblogeista haen vinkkejä omaan treenaamiseen ja muunlaisia koirablogeja luen vain omaksi huvikseni. Mutta ylipäätään, jos blogi onnistuu viihdyttämään tai herättämään ajatuksia, niin se on hyvä ja lukemisen arvoinen :)

9. Miksi pidät itse koirablogia?
Tämä nykyinen blogi keskittyy pääasiassa agilityyn ja sen avulla pystyn analysoimaan menneitä treenejä/kisoja ja suunnittelemaan seuraavia. Pidän blogia siis pitkälti itseäni varten. Mutta jos joku saa blogistani vinkkejä myös omiin treeneihinsä, niin hyvä vain :)

10. Näkyykö koirablogin pito treenaamisessasi (otatteko vierailijoiden kommenteista vinkkejä tmv)?
Juu, ainakin muiden koirablogeista tulee välillä lainattua ideoita omiin treeneihin. Ja pystyn suunnittelemaan paremmin treenejä, kun täällä blogissa ensin mietin, että mitä asioita meidän tulisi vahvistaa.

11. Onko koirien valmennuksen tulevaisuus netissä (ihmiset jakavat treenivinkkejä blogeissa, tekevät videoita, piirtävät ratoja jne)?

No jaa. Eiköhän se suurin työ edelleenkin tehdä paikanpäällä treenikentällä :) Netistä kaikkine ratoineen ja videoineen saa hyvän tuen, mutta kouluttajan face-to-face-palaute on se pääasia ja tietty itse näkeminen ja kokeileminen.

Ettasta en jaksanut mitään alkaa kirjoittelemaan, eiköhän kaksi koiraa jo riitä. Suurin osa lukijoista ei varmaan edes tiedä, että meillä asustelee myös Etta-niminen koira. Etta ei ole mun oma koira eikä edes mun vanhempien, vaan virallisesti mun siskojen, jotka eivät tosin ole asuneet täällä enää pitkään aikaan. Se on semmoinen kohta 15-vuotias ärhäkkä coton de tulear- mummo, joka viettelee eläkepäiviään mun kaheleiden shelttien kanssa. Ne on kyllä aikamoinen kolmikko! :D

Ai niin joo, ne kysymykset uusille haastetuille tulee ehkä jossain vaiheessa. Jos tulee.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Tiistain treenit

Tämmöistä värikästä rataa tehtiin tiistaina :) Toi paint on niin kiva ohjelma, kun sillä voi värittää just sellaiset esteet kuin itse haluaa! Vähänkö olisi siistiä, jos meillä oikeasti olisi treeneissä joku tuollainen liila-pinkki-putki :D Tää rata oli just kiva, koska sillä pystyi kokeilemaan taas niin montaa eri ohjauskuviota. Juuri sellaisia treeniratojen pitäisi ollakin, että pystyy löytämään sen itselle ja koiralle sopivimman ohjauksen!

Esim. 2 estettä vedettiin sylkkärillä ja niistolla, koska ne on mulle molemmat vähän vieraampia ohjauksia ts. en käytä niitä läheskään niin paljon kuin persjättöjä, jaakotuksia yms. Ja treeneissähän sitä on tarkoitus treenata niitä ongelmakohtia eikä aina vain valita sitä itselle tutuinta ohjausta. Sylkkärissä oli vähän ongelmia aluksi, mutta kyllä se siitä vähitellen parani. 9 putkella oli hyvä harjoitella putkijarrutusta ja se toimikin loppujen lopuksi tosi hyvin. Ei tullut mitään pitkiä kaarroksia, vaan Taika varsinkin kääntyi kivasti putkelta. 10 hypyn otin pakkovalssilla + jaakotuksella sekä oikealta että vasemmalta puolelta, koska puolella ei ollut juurikaan merkitystä. Tämä kohta varsinkin onnistui loistavasti! :) Tuon 14 hypyn takaakierron vedin persjätöllä, joka tuntui tuohon kohtaan oikein passelilta ohjaukselta. Vaihtelun vuoksi kokeilin kerran Taikan kanssa myös takaaleikkausta 15 hypylle, eikä siinäkään mitään vikaa ollut.
Prinssin kanssa meni kepit hienosti, joten siihen olen todella tyytyväinen! Kummallista rengasta se vähän jänskäsi aluksi, mutta meni senkin hienosti, kun tehtiin tarpeeksi toistoja. Ei oltu siis tehty tuon hallin rengasta aikaisemmin ja se oli vähän ihmeellinen: pieni ja paksu rengas leveässä kehikossa... 9 putkeen se irtosi mukavasti, kun saatiin renkaasta vauhtia. Itse jäin siis 10 hypyn luo odottelemaan. Mutta mitään en uskaltanut sille huutaa, ettei se vain käänny takaisin putkessa. Pääasia tällä hetkellä on kuitenkin se, että se vain menee reippaasti kaikki esteet, hidastamista ehtii harjoitella enemmän myöhemminkin ;) Hauskat treenit oli ja huomenna Taikustin kanssa sitten lisää aksaa Vantaalla!

Koirat askartelee dentastixiensä parissa :)


Mikä hupsun näköinen sheltti! :D

P.S Ohjaaja on saanut raahautettua itsensä taas lenkkipoluille! (huimat kaksi juoksukertaa jo takana pitkästä aikaa). Kohta ei koirat pysy menossa mukana, kun mamma kaahottaa mennä edellä :D

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Joulu tulee -oletko valmis?

Meillä alkoi tänään joulunvietto (pikkuisen) :)

Vuoden ensimmäiset joulutortut ennen uuniin menoa! En ole varmaan koskaan näin aikaisin tehnyt joulutorttuja :D

 Ostin joulukalenterin. Eikä ole mikään suklaahömpötys vaan vanha kunnon kuvakalenteri :)
 Tuntuu, että joulu tulee kyllä joka vuosi vain aikaisemmin ja aikaisemmin. Joulukuvastot kolahtaa postiluukusta lokakuussa ja kaikki joulusuklaat yms. tulee kauppohin samoihin aikoihin. Eilen meinaisi mennä hermot, kun Prismassa oli joulupukki, joku orkesteri, joka soitti joululauluja ja glögimaistiaiset! Olin ihan ihmeissäni, kunnes mulle selvisi, että eilen oli joulukauden avajaiset, joten siitä se hössötys johtui... Ei joulussa mitään vikaa ole, mutta itse tykkään aloittaa fiilistelyn vasta joulukuussa (niin kuin nimikin kertoo). Paitsi yhdet joulutortut voi aina tehdä ;)

Muutama kuva koirista.

Prinssin lempipaikka on miun vaatekaappi :)

 Shelttiset ottaa rennosti

perjantai 16. marraskuuta 2012

Treenipostia pukkaa

Joo, elikkäs täältä tulee päivitystä tämän viikon treeneistä. Ensin tiistaiset seuran treenit, joissa tehtiin tällaista rataa:


2 esteellä harjoiteltiin niistoa, jota mun pitäisi ehdottomasti harjoitella molempien koirien kanssa enemmän. Mulla on tapana jäädä liian pitkäksi aikaa odottelemaan koiraa esteen taakse, kun ihan hyvin voisin jo lähteä eteenpäin, kun koira on lukinnut esteen... 11 putkella meillä oli teemana poispäinkäännös, jota olen ohjauksissani käyttänyt minimaalisen vähän. Joten hyvä juttu siis, että päästiin kokeilemaan meille vieraampia ohjaustapoja. Siinä oli ideana siis se, että ohjaaja juoksee puomin oikealla puolella ja sitten oikealla kädellään ja rintamasuunnallaan kääntää koiran putkeen. Kyllä se siitä lähti sujumaan, kun tarpeeksi monta kertaa toistettiin :) 12 ja 13 hypyillä kokeilin miljoonaa eri ohjaustapaa pakkovalssista, saksalaiseen ja persjättöön. Loppujen lopuksi päädyin siihen, että 13 hypylle saksalainen oli paras ja sujuvin ohjaus Taikalle ja Prinssille taas pakkovalssi 13 hypyllä (ohjaaja siis sillä puolella kuin 13 hyppy kuuluu suorittaa). 
17 kepit vedin Taikan kanssa takaaleikkauksella (toimii!) ja Prinssin kanssa kokeilin ensimmäistä kertaa takaaleikkausta kepeille!! Ajattelin, että kyllä sitäkin täytyy pikkuhiljaa alkaa harjoitella, kun se on niin vikkelä, että keppien jälkeen puolenvaihdon kanssa tulee kiire. Onneksi saatiin viimeinkin hallille se yksi ohjuri, jota olen kaivannut, koska muuten takaaleikkaus ei olisi onnistunut. Kokeilin ensin ilman ohjuria ja tuloksena oli se, että Prinssi meni yhden tai kaksi väliä ja sitten kääntyi katsomaan, että mihinkäs se mamman jäi? Mutta sitten kun saatiin se ohjuri ekaan väliin, niin se ei päässyt livistämään pois, vaan jatkoi kepit hienosti loppuun saakka. Tätä aletaan nyt Prinssin kanssa harjoitella tosissaan! :) Kontakteista vielä sen verran, että Taika (kelmi) varasti A:n kontaktilla (murr) pariin kertaan, mutta Prinssi ei varastanut kertaakaan (kiltti poika!) Ei kannata ottaa siis Prinssin mallia äidistään.

Sitten rata, jota tehtiin Oreniusten treeneissä torstaina:

En suosittele kauheasti tuijottelemaan tätä ratapiirustusta, koska siitä tuli aikamoinen kaaos. Mä sain kyllä siihen oikean määrän esteitä (32 kpl) mahtumaan, mutta mittasuhteet on päin persettä... Joihinkin kohtiin tuli ihan järkyttävän pitkät välit ja jotkut esteet ovat sitten ihan toisissaan kiinni... Treeneissä olin vain Taikan kanssa, koska olin myynyt Prinssin paikan, mikä oli erittäin viisas ratkaisu. Eihän siitä olisi mitään hyötyä ollut mulle ja Prinssille, kun noi radat on noin vaikeita ja Prinssi kisaa 1-luokassa. 
Taikustin kanssa saatiin rata sujumaan hyvin, ainut vaikea kohta oli vekkaus ennen 15 hyppyä. Vekkaamisella pyritään siis saamaan koiralle mahdollisimman hyvä linja seuraavaa estettä ajatellen. Me käytetään vekkausta aika harvoin, koska Taika ei oikein tajua sitä, mikä kävi kyllä hyvin ilmi tuollakin radalla. Äidin kommentti oli se, että se näytti ihan siltä kuin "me törmättäisiin Taikan kanssa yhteen pisteessä X". Tuo kuvastaa kyllä hyvin tilannetta.... Muuten radassa ei ollut mitään erityisen vaikeita kohtia. Radan pituus oli ainut rajoittava tekijä :D Kolme kertaa peräkkäin vedettiin 32 esteen rata täysiä läpi ja voin sanoa, että koskaan en ole ollut niin loppu treenien jälkeen! Vikaa kertaa, kun mentiin rataa, niin mulla oli jalat niin hapoilla, että just ja just selvisin maaliin. Taitaa olla aika laittaa lenkkitossut jalkaan ja lähteä treenaamaan. Eihän tuosta mitään tule, että Taika jaksaa paremmin kuin minä :D Mulla kyllä oli semmoinen hyvä juoksuputki vielä loppukesästä, mutta sitten lenkkeily vähän jäi, kun alkoi yo-kirjoitukset ja olin syksyllä pariin kertaan kipeänä. Selityksen makua voisi joku sanoa, mutta näin se nyt vain on :)

Tulipas pitkä tekstipainoitteinen postaus, mutta jos joku jaksaa lukea loppuun asti, niin onnittelen!  Ensi viikkoon :)

tiistai 13. marraskuuta 2012

Purinalla

Sunnuntaina kisailtiin tosiaan Taikustin kanssa Purinalla kolmen radan verran. Hallin pohjaa oli uusittu laittamalla sinne hiekan sekaan jotain ihme kangassilppua, mikä ei ainakaan itseäni kauheasti miellyttänyt. Silppu tuntui hidastavan koirien vauhtia tai ainakin Taika liikkui normaalia hitaammin (tietysti myös muut syyt voivat vaikuttaa). Ei tule varmaan talvella lähdettyä tuonne kisailemaan, kun halli on lisäksi lämmittämätön, niin saattaa vähän palella, jos on paljon pakkasta.

Agiradalta saatiin nipin napin nolla (jotain 0,8s) alle ihanneajan, jolla sijoituttiin kuitenkin kivasti neljänneksi :) Radat tuntuivat olevan yleisesti aika haastavia, koska tuloksia ei tullut kovin paljon ja yleensä tuommoisella nollatuloksella kuin meillä sijoittuu jonnekin viidenneksitoista. Muut radat menivätkin sitten läskiksi kepeillä, joilla olin ilmeisesti taas koiran tiellä. Voi, kun oppisi olemaan menemättä sinne sörkkimään ja siten peittämään koiran näkyvyyden ekaan keppiväliin! Treeneissä menee kepit loistavasti, mutta kisoissa teen näköjään edelleenkin sitä, että alan varmistelemaan liikaa ja sössin ne sitten itse. Positiivista kaikilla radoilla oli se, että Taika odotti nätisti lähdössä ja otti kontaktit agiradalla kivasti (paitsi puomin kontaktin, kun se luuli, että siitä jatketaan eteenpäin, kun rata jatkuikin taaksepäin...). Olisi ollut kiva mennä toinenkin agirata ja treenata enemmän kontakteja, mutta näin tällä kertaa, että hypäreitä olikin kaksi.

Voisi miettiä, jos käyttäisi Taikan taas jossain välissä fyssarilla niin tietäisi, onko sillä jossain jumeja. Ainakin äidille vinkkasin, että lahjakortti Tokotassuihin olisi kiva joululahja :) Koirat pääsee hierontaan, mutta ohjaajasta ei niin väliä ;)
Seuraavat kisat taitaakin olla vasta joulukuun puolella, jolloin ajattelin mennä yrittämään vaihteeksi Prinssin kanssa. No, mä olen sitä mieltä, että hiljaa hyvä tulee, eikä meillä sinne kakkosiin saati kolmosiin mikään kiire ole. Parempi, että saadaan rauhassa treenailla alemmissa luokissa, eikä jouduta heti vaikeille radoille, kuten Taikan kanssa kävi.
 


perjantai 9. marraskuuta 2012

Treenilöpinää

Heips!


Tiistaina oli tietysti Hihan treenit ohjelmassa ja siellä tehtiin tämmöistä rataa (ainakin suurinpiirtein):


1 ja 2 esteessä ei ollut mitään ihmeellistä, ohjasin kepit siis vasemmalta puolelta. Keppien jälkeen kokeilin tehdä sekä persjätön että takaaleikkauksen 3 hypylle ja mun mielestä ne kumpikin toimi ihan yhtä hyvin. 7 kepit tein myös kahdella tapaa. Ensin tein jonkin ihme keppien takaaleikkaus/puolenvaihtojutun? (jos joku tietää oikean termin, niin please kertokaa!). Siinä siis ohjaaja lähettää koiran ihan normaalisti eka kepeille ja sitten kun koira lähtee menemään, niin ohjaaja vaihtaa puolta niin, että onkin sitten keppien toisella puolella. Tuohon kohtaan se sopi hyvin, koska 8 hypylle oli hyvä jatkaa, kun oli valmiiksi oikealla puolella. Koiralta tarvitaan vain aikamoista varmuutta kepeillä ja jonkin verran irtoavuuttakin, että sen saa jatkamaan keppejä itsenäisesti eteenpäin,vaikka ohjaaja jääkin jälkeen. Meillä kyseisen ohjaustekniikan opetteluun meni tosi kauan, enkä vieläkään ole uskaltanut käyttää sitä kisoissa, jos siis tuonkaltainen kohta radassa olisi. 
Tein myös persjätön eli vaihdoin puolta vasta keppien jälkeen, mutta siinä kävikin kumma juttu monta kertaa peräkkäin, kun Taika jätti aina vikan/tokavikan välin menemättä, kun itse olin jo menossa eteenpäin. Ei se kyllä ole koskaan ennen jättänyt keppejä kesken! Ilmeisesti se ei vain kestänyt sitä, että itse olin jo kauempana menossa kohti 8 hyppyä ja samanaikaisesti vaihdan vielä puoltakin. 
12 puomin tein ensin ihan normaalisti eli juoksin puomin vierestä, mutta sitten kokeilin Taikustin kanssa semmoista, että lähetin sen puomille ja juoksinkin itse 6 ja 5 hyppyjen oikealta puolelta. Puomin alastulolle olin laittanut namin avuksi, koska noin pitkää sivuetäisyyttä en ole koskaan ottanut puomilla ja vähän siis pelotti, että tuleeko koira puomilta alas vai kuinka käy? Mutta se meni ihan loistavasti eikä epäröinyt yhtään, vaikka itse kiidinkin jossain kaukana. 13 hypylle tein takaakierto-jaakotuksen, joka oli siihen kohtaan oikein sopiva ohjaus.
Kontaktit meni upeasti, vaikka palkka ei taaskaan tullut joka kerta, mutta silti koirulit pysähtyivät hienosti alastulolle. Olen nyt tehnyt paljon semmoisia nopeita vapautuksia, ns.kisakontakteja, eikä niissä ole mitään ihmeellistä ollut. Toinen juttu on sitten se, että toimivatko ne kisoissa?

Torstaina mulla olisi ollut Oreniusten treenit, mutta mä olen nyt myynyt joitakin niitä vuoroja, kun en erityisemmin ihastunut siihen treenipaikkaan ja no enpä nyt sen enempää viitsi siitä kirjoittaa... 
Sen sijaan varasin Virkkalasta ihan ex tempore puolikkaan hallin tunniksi ja olin siis siellä treenaamassa eilen ihan vain omien koirieni kanssa. Mun olisi pitänyt tajuta jo ajat sitten varata pelkkiä hallivuoroja ilman kouluttajaa, sillä itse tiedän kuitenkin parhaiten, mitä meidän tulisi treenata, joten miksen siis treenaisi niitä juttuja itsekseni? Monesti ohjatuissa treeneissä ajattelen usein sitä, kuinka radalla ei taaskaan ole sellaista kohtaa, jossa pääsisin harjoittelemaan jotain tiettyä ohjaustekniikkaa tai miksi siellä ei tälläkään kertaa ole keppejä, joten ratkaisu ongelmaan on se, että teen juuri sellaisen radan kuin haluan. Toki on tosi mukavaa kuulla kouluttajalta palautetta omasta suorituksesta ja saada ideoita, joten en siis tarkoita, että ohjatut treenit olisivat jotenkin huono juttu!


Alunperin olin kyllä suunnitellut aika erilaisen radan, mutta en osannut ihan arvioida, kuinka paljon tilaa se vie ja eihän se pieneen halliin mahtunutkaan. Toisaalta tästäkin tuli ihan hauska rata. Siinä Taikan kanssa ongelmaksi muodostui heti toi alku, jossa on puomi-putki-erottelu. Mä tein sen kohdan varmaan 15 kertaa peräkkäin ja aina koira oli puomilla :D No, kyllä me se muutaman kerran saatiin onnistumaankin. Sitten tossa oli tuommoinen kiva leieröinti putkiin, joka onnistui molempien haukkujen kanssa hyvin. 6 keppikulma oli aika haastava, mutta Prinssikin selvitti sen hienosti, kun sille vain tarpeeksi tiukasti näytti oikean välin ja otti haltuun. Noilla 8-10 hypyillä tein vaikka minkälaista pyöritystä, mutta ei siitä sen enempää.
Oli kyllä ihan huippukivat treenit; pitää varata joskus toistekin tuollainen omatreenivuoro! :) Sai tehokkaasti käytettyä ajan kaikkeen hyödylliseen!

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Koirat sairastaa

Näköjään se Taikan vaisuus silloin torstain treeneissä liittyi osaltaan tulossa olevaan tautiin, sillä Taika alkoi perjantaiyönä oksentamaan ja sitä jatkui sitten koko lauantaipäivä. Myös meidän vanha mamma eli Etta sai kyseisen taudin, joten hauskaa on piisannut... (tai sit ei). Tänään onneksi Taika oli jo ihan entisellään; söi ja lenkkeili normaalisti. Siitä nimittäin tiesin, että Taika ei ole ihan kunnossa, kun se jätti ruokansa syömättä. Taika ei meinaan jätä ikinä ruokaansa syömättä (ainoastaan raskausaikana jätti) -- se on semmoinen ahmatti :D Toivottavasti Prinssi nyt säästyisi sairastumiselta, kun ei sillä ainakaan vielä ole ollut mitään oireita. Tää on just tätä, kun on kolme koiraa, niin ne tartuttaa sitten toisensa... :(

Kolmen kopla, huomaa trimmattu Etta :D

perjantai 2. marraskuuta 2012

18!

Ohjaaja täytti tosiaan keskiviikkona 18 vuotta! :) Toivottavasti se ajokorttikin tulisi sieltä viimeistään kuukauden päästä...

Tiistaina treenailtiin taas Virkkalassa. Treenit oli ihan loistavat; tehtiin kunnon valssi/jaakotus- tehotreeniä ja meni molempien koirien kanssa mahtavasti! :)


9 hypylle tehtiin monenlaista variaatiota: eka vedin sen takaaleikkauksella, sitten kokeilin siihen kohtaan persjättöjä ja ehdinpä siinä 8 hypyn jälkeen valssatakin! Kaikki toimi kivasti. 3 esteelle tein pakkovalssin ja sitä treenailin Prinssin kanssa niin, että sain sen kääntymään tiukasti. Siinä kohdassa toimi hyvin, kun otti lelun vasempaan käteen ja sain sen avulla koiran kääntymään ihan siivekkeen vierestä. 6 hypylle tein pakkovalssi-jaakotuksen ja 7 hypylle taas jaakotuksen ja Taika kääntyi kyllä tosi pienillä kaarroksilla eli hyvä hyvä! :)  Muuten radassa ei mitään ihmeellistä ollutkaan. Lähdössä treenailin Taikustin kanssa paikallaoloa ja tein sille hämyjä, mutta hyvin malttoi pysyä paikallaan niistä huolimatta. Vain kerran taisi varastaa. Voi kun saisi sen seuraavissa kisoissakin pysymään tuolla tavalla!


 Torstaina oltiin ekoissa Oreniuksen treeneissä Vantaalla. Siellä tehtiin tällaista radanpätkää.

Treeneistä ei ole oikeastaan paljoa sanottavaa, koska ne meni tosi huonosti... Jotenkin koirat jännitti uutta ja outoa paikkaa ja oli sen takia tavallista vaisumpia? Taikakin suorastaan mateli sen normaalivauhtiin verrattuna ja se varasti kaikki kontaktit. Kepit se haki jostain syystä väärin ja paljon muuta älytöntä. Oli siinä radassa ihan hyviäkin kohtia, mutta itsekin olin kyllä ihan surkea ohjaamaan. Plääh :/ No, ensi viikolla uudestaan. 
Ehkä se oli se treenipaikka, joka vähän latisti omat fiilikset jo alkuun, kun siellä oli pilkkopimeää kävellä koirien kanssa ja ne tuli ihan järkyttävän likaisiksi (kuten mun rakkaat aksakengätkin), koska siellä ei nähnyt, että mihin kuralammikkoon astui... Ja vaatetta sinne saa kyllä pakata reippaasti sitten, kun on talvipakkaset, koska se halli ei ole lämmitetty. Sinne oli kanssa tosi vaikea ajaa Vihdin suunnasta, kun kehä 3:lta ei ole sille tielle suoraa liittymää, vaan on aina ajettava seuraavaan liittymään ja käännyttävä siellä ympäri ja tultava kehän toista puolta takaisinpäin. Ei siinäkään ole kyllä mitään järkeä! Saa nähdä, mitä siitä tulee, kun joudun kohta itse seikkailemaan sinne talvikeleillä. Tuore kuski ja kehä 3 + pilkkopimeä talvikeli ei ole hyvä yhdistelmä... Ensi viikkoon!